Tekeleet

Projektit tällä hetkellä:
- kaulahuivi (suuri, aina oikein-neule)
- kukkaset
- lapasen toinen puolisko

Jeps. Mitähän noista kukkasista sanoisi. Ainakin ne ovat rakkaudella tehdyt ;) Antakaa armoa. Alemmassa kuvassa oleva sotku sisältää vaaleanruskean kaulahuivinalun, vaaleanpunaisia virkkausvirityksiä sekä ruskean boamaisen muodostelman, josta joskus piti tulla kaulaliina. No ei tullut. Tämä vyyhti pitäisi saada johonkin järjestykseen ennen kuin siirryn seuraaviin, luultavasti yhtä hurmaaviin tekeleisiin.

Hinkua riittäisi:
- päiväpeitto
- tyynynpäälliset
- neulottu tilkkupeite
- töppöset

Peitto

Tässä kuvassa on aivan ihana tapetti, mutta nuo tyynyt ja peitteet ovat erityisen upean näköisiä. Pidän juuri tuollaisesta hieman utuisesta tunnelmasta, mutta jotain särmää täytyy olla mukana ettei tule liian pliisu vaikutelma. Haluaisin tehdä samanlaisen peitteen kuin tuo vaaleansininen. Täkkikankaan voisi ostaa ihan valmiina ja yrittää virkata reunukseen tuollaisen pitsin (tai hätätapauksessa ostaa se myös valmiina...).

Kauniita värejä ja materiaaleja.

Sinistä romantiikkaa

Kirpputoreilla tulee vastaan usein lähes täydellisiä astiastoja kuppeineen ja lautasineen. Olisi ihana pelastaa jokin vanha astiasto uusiokäyttöön. Kriteerinä tälle olisi vain astioiden kestävyys. Poropeukalo rikkoo astian kuin astian (Kerman savet, Iittalan Teemat... you name it, we've done it), varsinkin jos se on paperinohutta haperoposliinia. Tällainen sinivalkoinen lautanen lojui yksinäisenä kirppispöydällä ja noukin sen siitä talteen euron hintaan. Tämä lukeutuu kai juuri noihin haperoposliineihin, mutta toimii ennen rikkoutumistaan kuitenkin hyvänä kakkulautasena.

Mummon vanhat

Isoäitini suuri nappikokoelma on jotenkin ajautunut hoiviini. Toisin sanoen tarvitsin nappeja ja äitini luovutti ne käyttööni. Vaikka isoäiti ei ollut minulle koskaan kovin läheinen sanan syvimmässä merkityksessä, tuntuu silti hyvältä omistaa jotain konkreettista hänestä ja menneestä. Oli se sitten vaikka vain nappeja.

Tiedän, että hän oli luultavasti uutterin, sinnikkäin ja lapsiaan rakastavin ihminen, mitä nyt ihminen ylipäänsä voi olla. Ja jollain tavalla olisin kyllä halunnut tuntea hänet ja hänen persoonansa paremmin. Nyt teen minkä pystyn eli hipelöin lämmöllä näitä nappejani ja liitän niitä hieman syyllisyyttä tuntien omiin keskinkertaisiin tekeleisiini. Haluaisin, että hän tietäisi, että hän on ajatuksissa vieläkin.

Osa napeista. Yksi juoksee karkuun.

Taustalla: Elle Decoration nro. 140, April 2004

Kuvia kodista, muttei omasta

Tässäpä pari kaunista kuvaa jonkun onnellisen asunnosta. Kirjoitin aiemmin, etten näitä ylimääräisiä inspiskuvia tänne tuo (ilman missiota), mutta tuonpa nyt kuitenkin kuten arvata saattoi.

Kaipaisin kotiimme enemmän valoa ja tilaa. Alla olevissa kuvissa juuri nämä ovat kohdallaan. Ihanan vaalea yleisilme ja joka puolelta tulviva luonnonvalo. Myös alimmaisessa kuvassa olevat vihreät ja turkoosit yksityiskohdat ja tietty rentous miellyttää silmää. Aiemmin olin hyvin minimalistisen tyylin kannalla ja vieläkin pystyn vain ripauksin lisäämään väriä ja krääsää kotiimme ilman ahdistuksen puuskia. Nykyisin vanhat ja vaaleat huonekalut vaikuttavat aivan sykähdyttäviltä... No mennään nyt näillä jonkin aikaa, mitä meillä on. Uudessa kodissa asia voi olla aivan toisin. Seinät olen kyllä ajatellut maalata vielä tässäkin asunnossa.

kuvat: http://img.timeinc.net/aolhome/i/design/ct/04/07/CT0407104l_1_x.jpg

http://i.timeinc.net/sunset/web/Books/PB/PBbath_samples/BATH169_500.jpg

Kirppislöytöjä

Käväisin kotimatkan varrella kirpputorilla ja löysin sieltä villalapaset sekä kauniin pitsiliinan. Ompelin pitsiliinan kiinni lapasen selkäpuolelle. Nyt pitäisi vain löytää toinen vastaava pitsiliina jostakin. Onkohan aivan mahdoton tehtävä... Täysin samanlaista en varmasti löydä, mutta edes saman värinen olisi kiva.

Silmukoita

Jauhelihojen ja tomaattien ohella lähikaupasta tarttui mukaan vaaleanpunainen kerä. Tästä syytän blogimaailman virkkausvirtuooseja, joiden upeat ja suloiset aikaansaannokset sai tällaisen wanna be-virkkaajan rääpimään sormet syyhyten lankahyllyjä. Mihin tarkoitukseen tämän sitten ostin, siinäpä kysymys.

Mieleeni jäi kummittelemaan jossain näkemäni kaunis virkattu kukka, jossa keskellä oli nappi. Kukkia olenkin yrittänyt nyt tehdä, mutta ei niistä kovin kummoisia ole tullut. Kukka olisi tarkoitus kiinnittää pipoon tai laukkuun. Tekisi mieleni myös tehdä todella suuri, nurjalla neulottu kaulahuivi, mutta en tiedä jaksaisinko katsella vaaleanpunaista huivia kovin kauan. hmmm.

Kuva: StockholmStreetStyle

Enkeleitä, onko heitä?

Pari vuotta sitten kuolasin sisustuspuuskissani Living etc.- ja Sköna hem-lehtiä ja säilöin lehdistä kuvia erään kirjan väliin. Kirja oli isäni ostama joululahja, Katherine Sorrellin Home design planner. Kirja ei ollut sisällöltään kovin ihmeellinen, mutta siinä oli mainiot taskut jokaisen käsiteltävän huoneosion yhteydessä. Hyvä säilytyspaikka siis tällaiselle lehdentuhoajalle kuin itse valitettavasti olen. Osan kuvien ideoista olen toteuttanut, osasta vain haaveilen. Tässäpä muutama:

Enkelit. Olen aivan rakastunut enkelikiiltokuviin. Kortteihin ja joulukuuseen ne ovat jo päätyneetkin. Ripottelisin niitä joka paikkaan, mutta valitettavasti mielikuvitus ei suostu enää yhteistyöhön. Kuvassa kiiltokuvat on jäädytetty onnistuneesti jäälyhdyn sisään. Tätä voisi tietysti kokeilla, jos pakkasta vain olisi reilummin.

Valkoinen huone. Jos osaisin loihtia lähellekään vastaavan kodin/huoneen kuin kuvassa oleva, en luultavasti kykenisi enää kotitöihin. Lojuisin transsissa peittoon kääriytyneenä divaanillani ja huokailisin vuoroin kuultavan valoisuuden ja vuoroin pastellisävyjen raukaisemana. Mies kävisi välillä ruokkimassa ja juottamassa minut. Kuvasta inspiroituneena onnistuin sentään metsästämään vastaavat puuvillaverhot ja ne koristavatkin nyt olohuonettamme. Huoneen ilmettä olen myös saanut hilattua hieman vaaleampaan suuntaan.

Simpukkakilkutinlamppu. Toissakesänä tein kauniin löydön. Se oli kaunis lamppu, joka koostui pyöreistä simpukankuoresta tehdyistä helyistä. Tyyliltään vähän niin kuin kristallikruunu ja simpukkapyörylät aivan niin kuin tuossa kuvassa olevat. Lamppu jäi kauppaan, syytä en muista miksi. Kauppa sijaitsee Tukholmassa, joten eipä tästä lähdetä enää virhettä korjaamaan. Harmittaa.

Mustavalkoiset valokuvat. Valokuvat kehystettynä seinälle tuollaiseen kivaan ryhmään. Tämän olen saanut jopa toteutettuakin ja tykkään kovasti! Valokuvissa on meille läheisiä henkilöitä ja muutama potretti myös meidän omista naamoista.

Näitähän olisi lisää vaikka kuinka, mutta täytyy nyt ensin päättää mille alan seuraavaksi. Tein lupauksen, etten tuo tänne juurikaan muita kuvia kuin sellaisia, jotka liittyvät johonkin meneillään olevaan juttuun. Muuten homma lässähtää heti alkuunsa.

Blogittelua

Nyt kiireen hieman hellittäessä huomaan, että aivoni lähes huutaa kevyempiä, inspiroivampia ja elämäniloisempia aiheita. Normaalitilassa, opiskelun ja työn ohessa siis sisustaisin, näpertelisin, maalaisin, urheilisin ja shoppailisin. Tähän normaalitilaan olisi tarkoitus nyt taas päästä.

Kuva: Canadian posters International Inc.
Kuvaaja tuntematon.